Tehokkaat markkinat?

Tämä juttu tulee hiukan huonosti pohjustettuna, koska tehokkaiden markkinoiden teoriaa ei ole vielä blogissani käsitelty. Blogini on sijoituspäiväkirja ja haluan tehdä siihen päiväkirjamaisen merkinnän omista ajatuksistani ajankohtaisessa tapahtumassa.

Tein aiemmin kirjoituksen Fyffet vei, jossa oli linkki Knight Capitalin pörssi robotti oli ostanut kalliilla ja myynyt halvalla. Talous Sanomat on artikkelissaan käsitellyt samaa tapahtumaa.

Yrityksen robotti oli ostanut osakkeita yhteensä 7 miljardin dollarin edestä, mutta ei pystynyt pitämään osakkeita, koska sen vähittäispääoma vaatimukset eivät täyttyneet, toisin sanoen yhtiö oli käyttänyt liikaa velkavipua. Tämän johdosta se on joutunut myymään osakkeet Goldman Sachsille 5% markkinahintaa alemmalla hinnalla tehden 440 miljoonan tappiot.

Ovatko markkinat tehokkaat, jos sijoitusrobotti voi tehdä tällaisia virheitä? Mielestäni ei. varsinkin, jos otetaan muut vaikutukset huomioon.

Robotin toimet voi olla suurena syynä Nokian nousuun. Markkinat kiinnostuvat kohonneesta volyymistä ja samaanaikaan liikkuvat huhut saavat vettä siipiensä alle. Puhuttiin mm. Windows Phone julkistuksesta ja sisäpiirin tankkaukset oli esillä. Nokia teki mielestäni ennen kaikkea spekulatiivisen nousun. Mitään selvää uutista tai faktaa, minkä vuoksi tulevaisuus Nokian kohdalla olisi valoisampi, ei ole tullut julkisuuteen. Nokian on täytynyt olla joko aliarvostettu ennen nousua tai vastaavasti nyt yliarvostettu nousun jälkeen.

Tämä tieto ei silti kumoa tehokkaiden markkinoiden teoriaa, se oikeastaan sanoo, että kaikki olemassa oleva tieto on olemassa markkinahinnassa ja menee sinne niin nopeasti, että hinnoitteluvirheitä ei kannata etsiä.  Tämä voi hyvin pitää paikkansa. Tässäkään tapauksessa hinnoitteluvirhettä saattoi olla mahdoton löytää ja hyödyntää. Virheestä hyötyi lopulta ravintoketjun huipulla oleva Goldman Sachs. Markkinat noudattavat pitkälle saalis saalistaja mallia, missä pedot runnovat muut jatkoihinsa.

Talous Sanomat jatkoi myös tämän robotti kaupan käsittelyä myöhemmin. Pörssirobotit villiintyivat taas, euron kurssiin piikki. Euro heikentyi suhteessa Frangiin suuren määrän. Tämä juuri osoitus kerranaisvaikutuksista. Mielestäni johtaa loistavaan mahdollisuuteen ostaa Eurooppalaisia (vienti)yhtiöitä Sveitsin Frangeilla.  Häviämisen vaara on aika pieni. Jos euro vahvistuu, voi yhtiöt todennäköisesti myydä kalliimmalla, jos taas Euro pysyy halpana viestiyhtiöiden kilpailukyky paranee. Onko kyseessä ilmainen lounas? Entäpä saiko Goldman Sachs ilmaisen luonaan? Edelleen, jos he myyvät osakkeet pois hiukan markkinahintaa halvemmalla, yhtiöiden kurssit ovat todellisen arvonsa alapuolella hetken aikaa. Edelleen häirö näkyy markkinoilla vielä seuraavana päivänä. Ketjua voi jatkaa vaikka kuinka pitkään. Kuka ennusti etukäteen, että Goldman Sachs saa tuon 440 miljoonan tulot seuraavalla vartilla ja edelleen kova kaupankäynti hyödyttää välittäjiä ja valuuttakauppiaita. Oliko nämä ennakkoon huomioitu.

Tehokkaiden markkinoiden teorian kannalta oleellinen asia kannattaako näitä etsiä.  Näitä putkahtaa esille aika ajoin, yhtenä esimerkkinä Flash Crash. Taloudellisessa riippumattomuudessa esitetty tapahtuma, miten tavallinen sijoittaja voi mahdollisesti hyötyä tilanteesta. Tosin tässä tapauksessa kaupat myöhemmin peruttiin, mikä on mielestäni väärin. Eikö robottien moistajat vastaa sijoituksistaan? 

HFT:n yleistyessä kaupankäynti määrä kasvaa. Jokaisen algoritmin takana on ihminen, joka voi tehdä virheen. Mitä monimutkaisempi algoritmi, sitä vaikeampi virhettä on havaita. Jos taas algoritmi on yksinkertainen, sitä varmemmin se sekoaa markkinoiden häiriötilanteissa tai mustissa joutsenissa. Uskon, että kaupankäynnin nopeutuminen tehostaa markkinoiden hinnoittelua, mutta toisaalta se lisää myös virheiden määrää. Osake poiminnalle voi edelleen tehdä kannattavia siirtoja. Edellä mainittu tapahtuma saa minut entistä vahvemmin uskomaan koherenttiin markkinateoriaan. Käsittelen eri markkinateorioita myöhemmin blogissani.